Singer/Songwriterit Osa. 1 - Lee Clayton

Lee Clayton (oikealta nimeltään Billy Schatz. s. 29.10.1942) on monelle tuntematon outlaw country-muusikko. Claytonin tausta on vähintäänkin mielenkiintoinen. Isänsä innoittamana hän aloitti kitaransoiton 9-vuotiaana. Reilun vuoden soitettuaan Lee pääsi esiintymään radio-ohjelmaan (Saturday night radio show), jossa hän esitti Leon McAuliffen Steel Guitar Ragin. Tämän jälkeen soitossa oli taukoa. 16-vuotiaana hän tarttui kitaraan uudestaan. Juuri ennen yliopistosta valmistumistaan hän meni naimisiin ja pisti kitaran jälleen sivuun. Lee hankki säännöllisen työn ja oli valmis asettumaan aloilleen. Pian elämä kävi kuitenkin tylsäksi, ja hän päätti
hakea elämäänsä vaihtelua ottamalla lentotunteja. Vuoden sisällä tästä hän oli jättänyt vaimonsa ja työnsä ja siirtyi armeijaan lentäjäksi. Lentäminen oli hänen mukaansa vähän kuin muusikkona oleminen. "Kunhan teet työsi kunnolla etkä mokaile, ihmiset jättävät sinut rauhaan." Kolme vuotta lentäjänä toimittuaan Clayton päätti kokeilla siipiään musiikkibisneksessä.

Ensimmäinen levy "Lee Clayton" julkaistiin vuonna 1973. Levy sai kriitikoilta hyviä arvosteluita, mutta myynnillisesti se ei ollut mikään menestys. Levyn päätöskappaleesta "Ladies Love Outlaws" tuli Claytonin suurimpia hittejä mm. Waylong Jenningsin, Tom Rushin ja The Everly Brothersin esittämänä. Kappaleesta sai myös genre outlaw-country nimensä.

Esikoisalbumin jälkeen Clayton katosi asumaan Californiaan ja vuonna 1974 omien sanojensa mukaan näki paljon auringon nousuja ja laskuja. Kun oma ura oli hetken jäissä, niin oli aikaa kirjoitella kappaleita muille artisteille.

Vuonna 1977 omaa materiaalia oli sen verran kasassa, että uuden levyn (Border Affair) äänittäminen voitiin aloittaa. Levy-yhtiö oli tässä välissä vaihtunut MCA:sta Capitoliin. Border Affair ilmestyi vuonna 1978. Levy oli harppaus hieman rankempaan suuntaan, ja kitaristi Philip Donnellyn soitto on mahtavaa kuunneltavaa. Kitarassa on sitä samaa sirkkelimäistä soundia, kuin mitä Bruce Springsteenin samana vuonna ilmestyneessä Darkness On The Edge Of Townissa. Seuraavana vuonna ilmestyi jatkoa Naked Child levyn muodossa. Capitolin viimeiseksi levyksi jäi The Dream Goes On (1981), jota ei vielä tätä artikkelia aloittaessa ollut saatavilla CD-muodossa. Capitol vuosien jälkeen oli yhdeksän vuoden tauko. 1990 Clayton haki uralleen uutta noustetta euroopasta ja muutti Norjaan asumaan. 1990 ilmestyi live Another Night, ja 1994 viimeisin levytys Spirit Of The Twilight.

Muutama vuosi sitten yritin jäljittää mitä Lee Claytonille kuuluu ja lähettelin sähköpostia vanhoille bändin jäsenille. Sinnikkyys palkittiin ja sain tietää, että Clayton asustelee Nashvillessä ja tekee joitakin paikallisia keikkoja. Materiaalikin olisi uuteen levyyn, mutta mitään suunnitelmia uuden levyn tekemiseen ei ole.

Tänä vuonna on vihdoinkin julkaistu The Dream Goes On CD:llä ja se löytyy Capitolin levytyksistä kootulta tuplalta, josta löytyvät The Dream goes on lisäksi levyt: Border Affair ja Naked Child. Ehkäpä tämä julkaisu herättää taas uutta kiinnostusta Leen musiikkiin, ja täysin uutta materiaalia päästäisiin vielä kuulemaan.

Lee Claytonin levyjä voi hakea osoitteista: Amazon.com CDON

Youtubessa videot on vähissä, mutta yksi löytyi kulta-ajoilta:

Lee Clayton - 10.000 years/Sexual moon:

He is in the fucking YouTube! He should be living on Neptune! He is an extra terrestrial, a ghost, a myth, not a person in a YouTube!

Mainos:

Elämä terveellisemmäksi - Luontaistuotteet, vitamiinit ym. iHerb.com:sta. Koodilla YUY952 saat 5 dollaria alennusta ensimmäisestä tilauksestasi! Kummablogi suosittelee. :)

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Olipa hienoa lukea, että jokin muukin diggaa Lee Claytonia Suomessa.

Sain aikoinani herätyksen Lee Claytoniin Waldemar Walleniuksen artikkelista Suosikissa (olisiko ollut 1980).

Olen täysin samaa mieltä Philipp Donnelyn kitaran soitosta. Samaa herraa voi kuulla mm. Townes van Zandtin yhdellä viimeisistä levytyksistä, joka äänitettiin Irlannissa.

Lee Claytonin Naked Child on edelleen minulle yksi monista lempparialbumeista. Kun sen pistää soimaan, voi havaita on kestänyt ajan hammasta erinomaisen hyvin. On tavallaan terapiaa, kun levyn pistää soimaan, kun itsellä on vaikeita aikoja.

Asuin Norjassa 1989-1990. Kuulin sattumalta radiosta, että Lee Clayton on keikalla Oslossa, jossa asuin. Sitten huomasin pienen ilmoituksen live-albumin äänityksestä Aker Bryggellä sijainneessa pienessä ravintolassa. Olin paikalla kumpanakin iltana, kun Lee Clayton esiintyi ja nauhoituksia tehtiin.

Huomasin vähän aikaa sitten juttua Hollannista, jossa joku suunnitteli pistävänsä pystyyn sivut Lee Claytonille.

Miten olisi, pitäisikö meidän aktiivisesti ryhtyä toimeen ja hommata Lee Clayton keikalle kesäiseen Suomeen?

Terveisin Pekka
Anonyymi sanoi…
Perskutarallaa, etten sanoisi!

"The Dream Goes On" siidiillä! Uskomatonta! Olen sitä aina välillä kytännyt sieltä ja tuolta, ja nytkin kun luin asiasta täältä, en uskonut...Vaan totta näytti olevan! Tilasin het!

Joskus aikanaan (n. 1995) jouduin melkein fyysiseen keskusteluun jonkun levykeräilijän kanssa...Tiesi kyllä Leen ja väitti että hänellä on kyseinen cd virallisena versiona. En uskonut, olin niin monta tuntia asian tiimoilta netissä roikkunut: en ollut vilaustakaan nähnyt ennen, enkä nähnyt kyllä jälkeenkään kinaamisen...Ja nyt vuonna 2008 se onkin totta! Huhhuh!

Mikäs tämä Billy Schatz juttu on?
En ole ennen törmännytkään tällaiseen tietoon...Onko tosi?

Lee olisi kyllä hieno nähdä...


Holkeri


J.k. Ei kai vaan Pekka ole Pekka
joka melkein sai Elliot Robertsilta nekkuun Börsin terassilla?
Blog sanoi…
"Mikäs tämä Billy Schatz juttu on?
En ole ennen törmännytkään tällaiseen tietoon...Onko tosi?"

Kun muutama vuosi sitten metsästin Lee Claytonia netissä, niin mailasin studiomuusikoille yms. joita löytyi levyjen credits-osioista, ja eräs vastanneista kertoi tuon oikeaksi syntymänimeksi. Vahvistus tälle löytyy myöskin The Essential Lee Clayton CD:n kansipapereista.
Anonyymi sanoi…
Uh huh, ahh, jne.

Tämä "Essential" on jäänyt hankkimatta. Harmitti kun siinä ei ollut "The Dream Goes On"-levyltä kuin muutama siivu. Sanottiinko asia kansipahveissa selvästi, vai jouduitko päättelemään hämäristä yksityiskohdista?

Merkillistä tämä katoaminen. Jos olisi rahaa, voisi lähteä Leetä etsimään. Asiasta saisi mielenkiintoisen dokumentin...Aika harvinaista kuitenkin tälläinen, näin interneetin aikakaudella.

Oletko nähnyt/lukenut kirjoja, joita Lee on tietojen mukaan kirjoittanut? Joskus niitä netistä etsin: ei mitään missään...

Millaisessahan kunnossa Lee on?
Maileja kuitenkin takana, osin rankassakin maastossa...


Azia on ananaz!


Holkeri

Suositut tekstit